Viipuri

Article on other languages:

• Viborg
• Vyborg
• Vyborg
• Wyborg
• Viiburi
• Vyborg
• Vyborg
• Viborg
• Vyborg
• 비보르크
• Vyborg
• Vyborg
• Vyborgas
• Viborg_(Oroszország)
• Vyborg
• ヴィボルグ
• Vyborg
• Viborg
• Wyborg
• Vyborg
• Vyborg
• Выборг
• Vyborg
• Выборгъ
• Viborg,_Ryssland
• Виборг
• 维堡

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Вы́борг (Viipuri)
vaakuna lippu
Sijainti	60°42′N 28°45′E
Valtio	Venäjä
Alue	Leningradin alue
Perustamisvuosi	1293
Väkiluku	78 800
Pinta-ala	? km²
Väestötiheys	? as./km²
Korkeus	?
Sivusto	www.city.vbg.ru

Viipuri (ruots. Viborg, ven. Вы́борг, Vyborg) on Venäjällä sijaitseva entinen suomalainen kaupunki. Se on suomalaisten rakentama, mutta kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944. Viipuri sijaitsee Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa ja siellä asuu 78 800 (2004) asukasta. Viipuri on Leningradin alueen Viipurin piirin hallinnollinen keskus.

Kaupungissa on vanhoja suomalaisia rakennuksia, joista osa on huonokuntoisia ja rapistuneita kuten Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. Kaupungin sodanjälkeiseen luonteeseen on vaikuttanut sen sijainti rajan lähellä – asukkaina on enimmäkseen rajavirkailijoita ja teollisuuden palveluksessa työskenteleviä. Teollisuuslaitoksia Viipurissa toimiikin yli 20.

Turistikohteena Viipuri on suosittu suomalaisten keskuudessa ja Suomesta sinne pääsee junalla, linja-autolla tai Saimaan kanavaa pitkin. Viipurissa on vuoden 2005 aikana avattu sushi-ravintola, hypermarket Karusel, ja pitkään työn alla ollut ns. Lallukan talon kunnostus on saatu loppusuoralle. Katuverkostoa on myös uusittu.

Historia

Luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna sijainti
Perustettu	12932
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)	1948
Lääni, Maakunta	Viipurin lääni, Etelä-Karjala3
Pinta-ala oli - Josta maa-alue	km² km²
Väkiluku oli - Väestötiheys	74 403 (1939)[1] as/km²
1Tämä taulukko käsittelee Suomen entistä kaupunkia. 2 Viipurin linnan perustamisvuosi 3 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Viipurin linnan perusti Torkkeli Knuutinpoika vuonna 1293 Ruotsin valtakunnan alueita itään laajentaneen kolmannen ristiretken aikana. Viipurin linnassa tehdyissä kaivauksissa on kuitenkin tullut esille merkkejä linnaa edeltävästä hirsirakennuksesta. Löytönä on ristiretkiajan esineitä, joiden perusteella varustusta voidaan pitää karjalaisena.

Pähkinäsaaren rauhassa 1323 linnasta ympäristöineen tuli virallisesti Ruotsin valtakunnan osa. Vähitellen linnan yhteyteen kasvoi yksi Suomen suurimmista kaupungeista. Viipuri oli Itä- ja Kaakkois-Suomen keskus ja merkittävä kauppakaupunki. Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna solmitussa 1721 Uudenkaupungin rauhassa Venäjän keisarikunta sai Viipurin Ruotsilta. Vanha Suomi ja sen osana Viipuri liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Vuonna 1812 Viipurin asukkaista 44% oli suomenkielisiä, 14% ruotsinkielisiä ja 12% saksalaisia ja loput 30% venäjänkielisiä. Siviilielämässä saksalaisilla oli määräävin asema.^[2]

Vuonna 1839 perustettiin Viipurin hovioikeus Suomen kolmanneksi hovioikeudeksi.

Vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Viipuri oli Suomen sisällissodassa ensin punaisten alueella, sitten valkoiset valloittivat sen 29. huhtikuuta 1918. Ennen talvisotaa Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki (1939: 80 000 asukasta) ja Helsingin ohella kansainvälisin - kaupungissa asui ainakin ruotsalaisia, saksalaisia, venäläisiä romaaneja, tataareja ja juutalaisia. Tällöin myös rakennettiin Viipurin kirjasto. Se oli myös asukasluvultaan Suomen suurimman läänin, Viipurin läänin, pääkaupunki.

Talvisodassa kaupunki vaurioitui pahoin. Vaikka Puna-armeija ei saanut sitä vallattua, niin Moskovan rauhansopimuksessa se kuitenkin jäi muun luovutetun Karjalan alueen kanssa Neuvostoliitolle. Jatkosodassa Suomi valtasi Viipurin takaisin 1941 ja kunnosti pahoin tuhotun kaupungin huomattavan nopeassa ajassa jälleen asuinkelpoiseksi. Suomi menetti kaupungin jälleen 20. kesäkuuta 1944. Jatkosodan jälkeen Viipuri jäi Neuvostoliitolle, joka asutti sen omilla asukkaillaan.

Nähtävyyksiä

Viipurin keskeisin nähtävyys on 1200-luvun lopulta peräisin oleva Viipurin linna. Kaupunkia on myös ainoana suomalaisena kaupunkina ympäröinyt kaupunginmuuri, joka purettiin 1800-luvulla. Muurista on jäänteenä Keskiajan lopulta peräisin oleva ns. Raatitorni ja hiukan myöhempää perua oleva Pyöreä torni eli Pässinlinna, joka on ollut ravintolakäytössä jo vuodesta 1923. Torkkeli Knuutinpojan torilla sijaitseva Viipurin raatihuone on nykyään asumiskäytössä. Viipurin 700-vuotisjuhliin vuonna 1993 entisöitiin Torkkeli Knuutinpojan patsas, joka sijoitettiin alkuperäiselle paikalleen kaupunginmuseon eteen. Torilla sijaitsee myös vanha päävartiorakennus sekä Weckrothin kauppiassuvun vuonna 1989 tulipalossa pahoin vaurioitunut ja siitä saakka autiona ollut asuintalo. Talon ostaneen rakennusyrityksen on määrä entistää rakennus vuoteen 2008 mennessä.

Viipurissa on säilynyt yli 200 suomalaista julkista ja asuinrakennusta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä on Monrepos'n puisto, jota on 2000-luvulla hieman kunnostettu suomalaisten aloitteesta. Suomalaisen sotien jälkeen syntyneen sukupolven mieleen Monrepos'n puisto on jäänyt Aili Runteen sanoittamasta, Erik Lindströmin säveltämästä ja laulajatar Annikki Tähden tulkitsemasta ikivihreästä iskelmästä Muistatko Monrepos'n.

Viipurin taidemuseota kunnostetaan Eremitaašin sivutoimipisteeksi.

Viipurin pääkatu on Leninin valtakatu, entiseltä nimeltään Torkkelinkatu.

Tunnettuja viipurilaisia

Kuvia

Kuvia Viipurista

Näkymä Siikaniemestä kaupunkiin n. 1709	Viipurin tuomiokirkko ennen sotia	Viipurissa on paljon suomalaisaikaisia rakennuksia
Viipurin vanha asemakaava	Näkymä Viipurin linnan tornista kaupunkiin	Viipurin linna

Lehdistö

• Saksankieliset:
  • Wiburgs Mancherlay 1821 [1]
  • Wiburgs Wochenblatt 1823-1832 [2], jatkaja Sanan Saattaja Wiipurista
• Ruotsinkieliset:
  • Wiborgs Annonce Blad 1837-1849 [3]
  • Wiborgs Tidning 1854-1855 [4]
  • Wiborg 1855-1861 [5]
  • Wiborgs Tidning 1867-1881 [6]
  • Östra Finland 1875-1899, [7] jatkaja Wiborgs Nyheter
  • Wiborgsbladet 1882-1901 [8]
  • Wiborgs Nyheter 1899-1939 [9]
• Suomenkieliset:
  • Sanan Saattaja Wiipurista 1833-1841 [10]
  • Kanawa 1845-1847 [11]
  • Sanan-Lennätin 1855-1858 [12]
  • Ilmarinen 1866-1872 [13]
  • Ilmarinen 1874-1888 [14]
  • Wiipurin Uutiset 1887-1888 [15]
  • Wiipurin Sanomat 1884-1901, [16] jatkaja Wiipurin Sanomat. Supistus
  • Wiipurin Sanomat. Supistus 1901-1909, [17] jatkaja Viipurin Sanomat
  • Viipurin Sanomat 1910-1918, [18] jatkaja Karjala
  • Karjala, 1903- (ilmestyy edelleen, vuodesta 1956 Lappeenranta) [19]

Lähteet

1. ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
2. ↑ Viipuri. Luovutettukarjala.fi

• Temaattinen kirjallisuusluettelo Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan Viipurin lääniä käsittelevistä teoksista: [20], PDF-tiedostomuoto, toimittanut FM Olli-Matti Sopanen, Joensuun yliopisto, historian laitos, 2004

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viipuri.

• Viipurin kaupungin kotisivut Virallinen sivusto (venäjäksi)
• Viipuri-keskuksen sivut
• Wiipuri-Yhdistys ry:n sivut
• www.vanhaviipuri.com - sisältää kuvia
• Luovutetun Karjalan linkit
• VirtuaaliViipuri
• Kuvia Alvar Aallon kirjastosta, sekä piirustukset (sivu espanjaksi)

	Viipurin piiri
	Hallinnollinen keskus: Viipuri Kunnat: Antrea | Enso | Jääski | Johannes | Kivennapa | Koivisto | Kyyrölä | Makslahti | Raivola | Suurpero | Tienhaara | Uuras | Uusikirkko | Viipuri

Leningradin alueen kaupungit

Hallinnollinen keskus: Pietari (erillinen hallintoalue) Antrea (Kamennogorsk) | Boksitogorsk | Enso (Svetogorsk) | Hatsina (Gattšina) | Iivananlinna (Ivangorod) | Jaama (Kingisepp) | Kiriši | Korotka (Kirovsk) | Koivisto (Primorsk) | Kommunar | Koskenala (Podporožje) | Käkisalmi (Priozersk) | Ylä-Laukaa (Luga) | Lotinapelto (Lodeinoje Pole) | Lupana (Ljuban) | Lomkka (Nikolskoje) | Olhava (Volhov) | Pella (Otradnoje) | Pikaljovo | Pähkinälinna (Schlüsselburg) | Seuloskoi (Vsevoložsk) | Sierattala (Sertolovo) | Slantsy | Uustia (Sosnovyi Bor) | Sjasstroi | Tihvinä (Tihvin) | Tusina (Tosno) | Viipuri (Vyborg) | Volossova (Volosovo) | Uuras (Vysotsk) | Uusi-Laatokka (Novaja Ladoga)