Varkaus (kaupunki)

Poll without page-refresh

Article on other languages:

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Varkaus

vaakuna	sijainti
www.varkaus.fi
Sijainti	62°18′50″N, 27°53′35″E
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Varkauden seutukunta
Perustettu	1929 (kauppalaksi) 1961 (kaupungiksi)
Kuntaliitokset	Kangaslampi (2005)
Pinta-ala	524,55 km² 227. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	386,14 km²
– sisävesi	138,41 km²
Väkiluku	23 244 41. suurin 30.9.2008 ^[2]
– väestötiheys	60,2 as/km² (30.9.2008)
Demografiatiedot	2007 ^[3]
– 0–14-v.	15,1 %
– 15–64-v.	64,9 %
– yli 64-v.	20 %
– ulkomaalaisia	0,8 %
Kunnallisvero	19,00 9. suurin 2008 ^[4]
Kunnanjohtaja	Hannu Tsupari

Varkaus (ennen vuotta 1929 Warkaus) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 23 244 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 524,55 km², josta 138,41 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 60,2 asukasta/km². Varkauteen liittyi 1. tammikuuta 2005 Kangaslammin kunta.

Varkauden naapurikunnat ovat Enonkoski, Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Rantasalmi ja Savonlinna.

Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, siellä sijaitsevat Stora Enson (aiemmin A. Ahlström Osakeyhtiön) Varkauden tehtaat. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti, Warkauden Lehti.

Varkaudessa sijaitsee Suomen itäisin ruotsinkielinen koulu, Svenska skolan i Varkaus.

Historia

Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjasta, jossa yhtenä rajamerkkinä mainitaan Sithin (nykyinen Siitinselkä) rannalla sijaitseva lappalaisten talvikylä. Vakituista asutusta alueelle alkoi syntyä 1400-luvulla Olavinlinnan (keskiaikainen linna Savonlinnassa) valmistumisen aikoihin ja seuraavan vuosisadan vaihteen seutuvilla perustettiin Varkauteen kruunun kalastamo. Varkaus oli lähellä saada kaupunkioikeudet jo 1700-luvulla, mutta ne saikin Kuopio.

Vuonna 1792 kuninkaallisella asetuksella Varkauteen perustettiin laivastotukikohta johon sijoittui ”Kuninkaallisen armeijan laivaston meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppania”. Tästä syystä Varkautta kutsuttiin Laivalinnaksi. Laivalinna oli toiminnassa Suomen sotaan asti jolloin Venäjä valtasi koko Suomen alueen. Kaupungissa on yhä Laivalinnankatu.

Varkaus kehittyi 1800-luvun kuluessa merkittäväksi teollisuuskeskukseksi (puu ja paperiteollisuus sekä laivanrakennus) saatavilla olevan vesivoiman ansiosta, ja koska sillä oli erinomainen sijainti vesireittien varrella. Varkauden Taipaleen kanava oli ensimmäinen Suomessa rakennettu sulkukanava, ja se mahdollisti yläpuolisen Leppävirran reitin yhdistämisen laivaliikenteelle Saimaan alueen vesiteiden kanssa.

Varkauden kaavoitustyö sai alkunsa 1900-luvun alussa Varkauden ruukin siirryttyä A. Ahlström Osakeyhtiön omaisuuteen ja Walter Ahlströmin noustua yhtiön pääjohtajaksi. Ahlström lähti voimakkaasti kehittämään Varkauden puunjalostusteollisuutta. Ruukin väkimäärä kasvoi voimakkaasti suurten rakennusvuosien myötä. Ruukki vastasi niin kaavoituksesta, kuin asuntopolitiikasta ja myös julkisista tehtävistä Varkauden ollessa vielä ilman kunnallista itsenäisyyttä.

Walter Ahlströmillä oli visio kokonaisesta kaupungista, joka muodostuisi teollisuuslaitosten ympärille. Ahlström osallistui kaupunkinsa suunnitteluun aktiivisesti, hänen pyrkimyksensä oli luoda uudenlainen teollisuusyhdyskunta, jossa kaikki toiminnot olivat osana kokonaisuutta.

A. Ahlström Osakeyhtiö tilasi arkkitehtiveljekset Ivar ja Valter Thomélta Varkauden ensimmäisen asemakaavan vuonna 1913. Kaava vahvistettiin vuonna 1916, siinä teollisuusrakennukset sijoittuivat Huruskosken varrelle ja Pirtinniemeen, hallinto ja palvelut Päiviönsaarelle ja asutus hierarkkisessa järjestyksessä Kommilaan ja Kosulanniemeen. Näitä osia yhdisti Ahlströminkatu, bulevardimainen puistokatu.

Varkaudesta tuli itsenäinen Leppävirran ja Joroisten kunnista lohkaistu kauppala 1929 ja kaupunki 1962.^[5]

Ystävyyskaupungit

Nähtävyyksiä

Varkaudessa sijaitsee Mekaanisen musiikin museo. Sieltä löytyy myös näyttelijä Esa Pakarisen nimeä kantava puisto. Varkauden tärkeimpiä nähtävyyksiä on Kosulanniemen kaupunginosan funkkistyylinen kirkko ja sen suuri fresko, jonka on maalannut professori Lennart Segerstråle. Fresko on Pohjoismaiden suurin.

Tapahtumat

Varkaudessa järjestetään vuosittain laulukilpailut, joista 3 parasta palkitaan 20-50€. Kilpailut lauletaan Warkaus-salissa ja voittajat laulavat vielä Varkauden keskuspuistossa.

Varkaudessa järjestetään myös Vekara-Varkaus -viikko, jolloin lapset saavat leikkiä kunnan järjestämissä leireissä ja vaikka missä muissa.