Article on other languages:
|
|||||||||||
Suomen puolustusvoimat on sotilaallinen organisaatio, jonka tehtävänä on puolustaa Suomen alueellista koskemattomuutta. Puolustusvoimat pyrkii tekemään hyökkäämisen Suomea vastaan kannattamattomaksi ylläpitämällä uskottavaa sotilaallista puolustuskykyä. Suomen puolustusvoimat on olennaisilta osiltaan koulutusorganisaatio, jossa pieni joukko ammattisotilaita kouluttaa asevelvollisia sen varalta, että maata joudutaan puolustamaan aseellisesti. Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen ja komentajana amiraali Juhani Kaskeala.
Puhekielessä käytetään Suomen puolustusvoimista usein sen aikaisempaa nimeä Suomen armeija, joka käsittää kaikki puolustushaarat, mikä on sanan alkuperäinen ranskankielinen merkitys. Merellisissä anglo-amerikkalaisissa maissa armeijalla tarkoitetaan lähinnä maavoimia. Jako armeijaan ja laivastoon johtuu näissä maissa laivaston historiallisesti merkittävästä osuudesta kokonaispuolustuksessa.
Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan:
- Maavoimat
- Merivoimat koostuu laivastosta ja rannikkojoukoista
- Ilmavoimat
Sisäasiainministeriön alainen rajavartiolaitos ei kuulu puolustusvoimiin, mutta sen henkilöstö ja materiaali voidaan erillisellä päätöksellä liittää puolustusvoimiin konfliktin uhatessa.
Puolustusvoimat perustuu Suomessa kaaderijärjestelmään, jossa vain osa sotilashenkilöstöstä on palkattua sotilasopetuslaitoksissa koulutettua kantahenkilökuntaa ja suurimman osan sodanajan kokoonpanosta muodostavat reserviläiset. Sen rauhanajan vahvuus on 16 500, josta ammattisotilaita on 8 700. Varusmiehiä Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain 27 000. Puolustusvoimien kehittäminen perustuu ensi sijassa lähialueilla olevan sotilaallisen kapasiteetin arviointiin, siitä johdettuihin sotilaallisiin uhkakuviin ja mahdollisiin muihin sotilaallisiin uhkiin. Nykyinen sodan ajan vahvuus on 350 000 taistelijaa. 1980-luvulta lähtien joukkojen määrällinen vahvuus on pienentynyt. Aikaisemmin 750 000 miehen sodan ajan vahvuutta on vaiheittain vähennetty. Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala on arvioinut sodan ajan vahvuuden edelleen pienenevän 250 000 mieheen 2010-luvulla. Silloinkin se olisi Euroopan suurimpia armeijoita, kaksi kertaa suurempi kuin muilla pohjoismailla yhteensä.[1]
Sisällysluettelo |
Tehtävät ja toimivaltuudet
Puolustusvoimista on säädetty lailla puolustusvoimista (551/2007), joka astui voimaan 1. tammikuuta 2008 korvaten aiemman, 1970-luvulta peräisin olevan samannimisen lain. Uuden lain mukaan puolustusvoimien tehtävänä on[2]
- Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu:
-
- maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen
- kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen
- sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen
- muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluu:
-
- virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi
- pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja
- osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta sekä
- osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Puolustusvoimien tärkein toimivaltuus on valtuutus käyttää sotilaallista voimaa. Lakiteksti muotoilee tämän tehtävän seuraavasti:
- Puolustusvoimat turvaa Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä tarvittaessa sotilaallisin voimakeinoin aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen. Sotilaallisten voimakeinojen tulee olla sopusoinnussa Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Sotilaallisilla voimakeinoilla tarkoitetaan sotilaan henkilökohtaisen aseen ja sitä voimakkaampaa asevoiman käyttöä.
Tehtäviensä toteuttamiseksi puolustusvoimilla on myös muita toimivaltuuksia, joista on säädetty suuressa määrässä erityislakeja. Tärkeimmät toimivaltuussäädökset ovat aluevalvontalaissa ja laissa poliisin tehtävien toteuttamisesta puolustusvoimissa (1251/1995). Edellinen laki antaa Puolustusvoimille oikeuden valvoa ilma- sekä vesirajoja ja ottaa kiinni tarvittaessa rajaa loukkaavat alukset ja henkilöt. Se mahdollistaa myös tiettyjen salaisten kohteiden suojaamisen. Sotilaskurinpitolaki puolestaan antaa puolustusvoimille oikeuden tutkia itse asevelvollisten ja ammattisotilaiden tekemät sotilasrikokset, minkä jälkeen syyllisiä voidaan rangaista joko kurinpitomenettelyssä tai syyttää tuomioistuimessa.
Johtaminen
Ylin johto
Puolustusvoimien ylipäällikkö on tasavallan presidentti, joka päättää[3]
- valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista,
- sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista
- sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista sekä
- muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista.
Tasavallan presidentti tekee päätöksensä pääasiassa puolustusvoimien komentajan esittelystä, mutta puolustusministerillä on aina oikeus olla läsnä tasavallan presidentin antaessa sotilaskäskyä. Tietyissä taloudellisesti merkittävissä asioissa, jotka kuuluvat puolustusministeriön päätäntävaltaan, esittelijänä toimii puolustusministeri. Tällöin puolustusvoimain komentajalla on oikeus olla läsnä ja esittää näkemyksensä. Halutessaan presidentti voi viedä sotilaskäskyasian esiteltäväksi valtioneuvoston yleisistuntoon, jolloin hän tekee päätöksensä hallituksen ratkaisuehdotuksesta. Presidentillä on aina oikeus ottaa käsiteltäväkseen mikä tahansa sotilaskäskyasia.
Puolustusministeri päättää varuskuntien ja joukko-osastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä muista vastaavasti yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Kaikki muut sotilaskäskyasiat kuuluvat puolustusvoimien komentajan tai hänen alaistensa päätösvaltaan. Sotilaskäskyasioissa tehdyistä päätöksistä ei voi valittaa.
Paikallishallinto
Puolustusvoimien aluehallintoa hoitavat maanpuolustusalueet ja sotilasläänit, jotka korvataan vuoden 2008 alusta lähtien operatiivisilla ja alueellisilla sotilaslääneillä sekä sotilasalueiden aluetoimistoilla. Operatiiviset sotilasläänit alaisineen ovat[4]
- Etelä-Suomen sotilaslääni (Uudenmaan historiallisen maakunnan alue pääpiirteissään)
-
- Uudenmaan aluetoimisto (käsittää Keski- ja Länsi-Uudenmaan)
- Itä-Uudenmaan aluetoimisto
- Länsi-Suomen sotilaslääni
-
- Päijät-Hämeen aluetoimisto
- Varsinais-Suomen aluetoimisto
- Pirkanmaan aluetoimisto
- Satakunnan aluetoimisto
- Pohjanmaan alueellinen sotilaslääni (käsittää Etelä- ja Keski- sekä Merenkurkun rannikon Pohjanmaan nykymaakuntien alueet)
- Keski-Suomen aluetoimisto
- Itä-Suomen sotilaslääni
-
- Etelä-Karjalan aluetoimisto
- Etelä-Savon aluetoimisto
- Savo-Karjalan alueellinen sotilaslääni (käsittää Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan nykymaakuntien alueet)
- Pohjois-Karjalan aluetoimisto
- Pohjois-Suomen sotilaslääni
-
- Kainuun aluetoimisto
- Lapin alueellinen sotilaslääni (käsittää Lapin nykymaakunan alueen)
- Sodankylän aluetoimisto (käsittää Lapin historiallisen maakunnan alueen)
- Kainuun aluetoimisto
Operatiiviset sotilasläänit suunnittelevat alueensa puolustuksen käyttäen työkalunaan alueellista sotilaslääniään ja aluetoimistoja. Aluetoimistot ja alueelliset sotilasläänit puolestaan toteuttavat vanhoja sotilasläänien tehtäviä hoitaen kutsunnat ja paikallispuolustuksen suunnittelun. Sodan aikana aluetoimistot ja alueelliset sotilasläänit perustavat kukin yhden sotilasalueen esikunnan.[5]
Puolustusvoimien sotilaallinen voima on rauhan aikana jaettu joukko-osastoihin, jotka ovat operatiivisten sotilasläänien, ilmavoimien tai merivoimien alaisia. Joukko-osastot ovat yleensä yli tuhannen hengen vahvuisia yhtymiä, ja niistä useimmat kouluttavat rauhan aikana varusmiehiä. Sodan aikana ne perustavat tärkeimmät sodan ajan joukot. Muut sodan ajan joukot perustaa sotilaslääni tai aluetoimisto.
Katso myös
- Asevelvollisuus Suomessa
- Suomen suuriruhtinaskunnan armeija
- Suomen puolustusvoimien sotilasarvot
- Puolustusvoimain komentaja
- Puolustusvoimain ylipäällikkö
- Puolustusvoimain pääesikunta
- Puolustuspolitiikka
- Alueellinen puolustusjärjestelmä
- Kirkollinen työ puolustusvoimissa
- Vapaaehtoinen maanpuolustus
- Varusmiestoimikuntatyö puolustusvoimissa
- Virka-apu
- Luokka:Joukko-osastot
- Luettelo Suomen maavoimien kalustosta