Article on other languages:
- Río
- نهر
- ܢܗܪܐ
- Ríu
- Jawira
- Fluss
- Рака
- Река
- Stêr
- Rijeka_(vodotok)
- Riu
- ᓰᐲ
- Řeka
- Юханшыв
- Afon
- Flod
- Fluss
- Ποταμός
- Fiòmm
- River
- Rivero
- Río
- Jõgi
- Ibai
- رود
- Joki
- Rivière
- Flum
- Abhainn
- Río
- Ysyry
- נהר
- नदी
- Rijeka_(vodotok)
- Rivyè
- Folyó
- Sungai
- Á_(landslagsþáttur)
- Fiume
- ᑰᒃ/kuuk
- 川
- rirxe
- Mubu
- Өзен
- 강
- Çem
- Ю
- Flumen
- Floss
- Upė
- Upe
- Река
- നദി
- Гол
- Sungai
- Лей
- Ātōyātl
- Sciummo
- Stroom_(Water)
- Rivier
- Elv
- Elv
- Riviéthe
- Riu
- Rewwer
- Rzeka
- Rio
- Mayu
- Râu
- Река
- Өрүс
- Rijeka_(vodotok)
- River
- Rieka
- Reka
- Webiyada
- Река
- Flod
- Mto
- Řyka
- ஆறு
- แม่น้ำ
- Ilog
- Nehir
- Ріка
- Fiume
- Sông
- טייך
- Odò
- 河流
 |
del.icio.us |
 |
Digg |
 |
Furl |
 |
|
 |
Rojo |
| Add to OnlyWire |
Lumi on jäätyneen veden muodostamia jääkiteitä, jotka satavat maahan lämpötilan ollessa pakkasen puolella tai hyvin lähellä nollaa celsiusastetta (Tämä johtuu siitä, että ylhäällä pilvien korkeudessa on kylmempää ja siellä on pakkasta eikä sieltä satava lumi ehdi sulaa matkalla). Puhdas lumi on läpinäkymätöntä ja valkoista. Suomessa kaikki merkittävä sade (paitsi tihku) syntyy jäätyneessä olomuodossa. Sadepilven yläosassa, missä lämpötila on −12...−40 astetta, on pieniä jääkiteitä ja alijäähtyneitä vesipisaroita. Näistä kasvaa lumihiutaleita. Kun hiutaleet kasvavat niin isoiksi, ettei pilven muodostanut nousuliike enää kannattele niitä, ne putoavat alempiin ilmakerroksiin, missä on tyypillisesti lämpimämpää ja kosteampaa. Hiutaleet kasvavat matkan varrella. Jos hiutaleet putoavat tarpeeksi kauan ilmassa jonka lämpötila on nollan yläpuolella, ne sulavat osittain rännäksi tai kokonaan vesisateeksi.
Voimakas tuuli ja sopiva lämpötila aiheuttaa lumituiskua, jolloin kaikki lumi ei tule pilvestä vaan nousee myös maasta lumihangen pinnalta. Vuoristoseuduilla esiintyy joskus lumivyöryjä. Kun lämpötila on nollan paikkeilla, lumesta voi muodostaa lumipalloja.
Ellei satanut lumi sula heti osuttuaan maahan, siitä muodostuu maan pinnalle lumipeite, joka pysyy, kunnes se sulaa tai haihtuu. Pohjoisilla seuduilla, kuten Suomessa, maa onkin talvisin yleensä lumen peitossa yhtäjaksoisesti useiden kuukausien ajan. Tämä pysyvä lumipeite muodostuu Suomessa yleensä ennen jouluaattoa. Paksuimmillaan se on normaalisti maaliskuussa juuri ennen kuin se alkaa sulaa. Lumi onkin aina ollut talven merkki. Jos kaikki lumi ei kesälläkään ehdi sulaa ja sitä kertyy maahan joka vuosi lisää, se kovettuu vähitellen jäätiköksi. Napa- ja vuoristojäätiköt ovatkin syntyneet näin.
Lumen vesiarvo kertoo, kuinka paksua vesikerrosta tietyn paksuinen lumikerros vastaa. Kun lumi alkaa sulaa, syntyvä nestemäinen vesi on jääkiteisiin sitoutuneena niin kauan kuin sen osuus on riittävän pieni. Kun nestemäisen veden osuus ylittää 2-5 % tilavuudesta, vettä alkaa vapautua.
Lumen nimet
Lumi on yleistä pohjoisilla alueilla ja vaikuttanut paikallisten kansojen kielenkäyttöön. Inuiteilla on omat sanansa muun muassa lumilajeille apuhiniq (tuulen pakkaama lumi) ja qanik (isoina hiutaleina hitaasti satava lumi). Sama ilmiö näkyy myös saamessa sekä suomen kielessä. Alla on esimerkkejä erilaisista suomalaisista lunta tarkoittavista sanoista.
- sohjo : lunta, johon on sekoittunut runsaasti vettä. Lumesta tulee silloin raskasta ja märkää vesihyhmää.
- räntä : taivaalta satava vetinen lumi, joka maahan pudotessaan muuttuu sohjoksi
- loska, söltsy, iljanne : todella vetistä lunta, melkein vettä
- ajolumi
- pakkaslumi:
- puuteri : jauhemainen lumi
- tykkylumi : puun oksille kerääntynyt lumi
- viti, nattura, utukka, höykkälumi : vasta satanut kevyt pakkaslumi
- nuoska, suojalumi, suvilumi, rääpäkkä, mätälumi, takkala, huove : leudon sään pehmittämä lumi
- kinos : pitkänomainen, usein tuulen muodostama lumikasauma
- nietos : tuulisen lumisateen, pyryn tai tuiskun, muodostama kinos
- kohva : jään päälle nousseen veden ja lumen jäätynyt seos, kohvajää
- hanki : paksu maata peittävä lumivaippa tai kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta (-> kantohanki, kestohanki, hankikanne)
- hankiainen: kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta
- huurre, härmä, kuura : pakkasen ilmankosteudesta eri pintoihin muodostamat kiteet, huurre usein pieniä kiteitä, vrt. huuru, pieniä vesipisaroita, kuura taas isoja
- siide : hienojakoinen satava lumi tai räntäinen hienojakoinen tihku
- riite, riide, riitta, riitto, kerte, kohma, hyyde : pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä, ohut jääkuori lumen pinnalla
- tykkilumi : Keinotekoinen lumi, esimerkiksi laskettelurinteiden lumetukseen tehty lumi
- vuotos:, uusi, vasta satanut lumi
- hyöty, hitva, hile: hyvin pieniä lumikiteitä tai näitä pöllyämässä
- hiutale, (jää)neulanen, (lumi)kide: lumikiteitä; kide-sana on alun perin tarkoittanut juuri lumikidettä
- kuurankukka: kuuran muodostama poikkeuksellisen iso kide
- aito:porolauman lumeen polkema painauma
- tiera, tilsa, paakku: kavion- tai kengänpohjaan kertyvä lumipaakku
Satava lumi:
- sataa akanpalloja/rämpsyä/pakkasenhiveniä/siitettä/jalkarättejä: Sataa isoja lumihiutaleita
- pyry:sakea lumisade
Lähteet
- SKS: Suomen sanojen alkuperä (2000)
Katso myös
Article keywords: lumi cavazos, lumi logo, lumi nox, lati lumi, lumi pad, lumi mega site, lumi dee, lumi fanfic, lumi d,