Aktinium

Article on other languages:

• Aktinium
• أكتينيوم
• Актыній
• অ্যাক্টিনিয়াম
• Aktinijum
• Actini
• Attiniu
• Aktinium
• Actinium
• Actinium
• Ακτίνιο
• Actinium
• Aktinio
• Actinio
• Aktiinium
• Aktinio
• آکتینیوم
• Aktinium
• Actinium
• Atini
• Actinio
• Aghtinnium
• אקטיניום
• Aktinij
• Aktiniòm
• Aktínium
• Ակտինիում
• Aktiniumo
• Attinio
• アクチニウム
• jinmrtaktini
• Aktinium
• 악티늄
• Actinium
• Actinium
• Aktinis
• Aktīnijs
• ആക്റ്റിനിയം
• Актини
• Actinium
• Actinium
• Actinium
• Actini
• Aktyn
• Actínio
• Aktinyu
• Actiniu
• Актиний
• Attiniu
• Aktinijum
• Actinium
• Aktínium
• Aktinij
• Актинијум
• Actinium
• Aktinium
• แอกทิเนียม
• Aktinyum
• Актиній
• عیکٹنیئم
• 锕

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Radium ← Aktinium → Torium La ↑ Ac ↓        Koko taulukko
Yleistä
Nimi	Aktinium
Tunnus	Ac
Järjestysluku	89
Luokka	aktinoidi
Lohko	f-lohko
Ryhmä	3
Jakso	7
Tiheys	10,07×103 kg/m3
Kovuus	- (Mohsin asteikko)
Väri	-
Löytövuosi, löytäjä	1899, André-Louis Debierne
Atomiominaisuudet
Atomipaino	227,0278 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)	195 pm
Kovalenttisäde	- pm
Van der Waalsin säde	- pm
Orbitaalirakenne	[Rn] 6d17s2
Elektroneja elektronikuorilla	2, 8, 18, 32, 18, 9, 2
Hapetusluvut	+3
Kiderakenne	pintakeskinen kuutiollinen (face centered cubic, FCC)
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto	kiinteä
Sulamispiste	1323 K (1050 °C)
Kiehumispiste	3471 K (3198 °C)
Moolitilavuus	-×10−6 m3/mol
Höyrystymislämpö	400 kJ/mol
Sulamislämpö	14 kJ/mol
Höyrynpaine	- Pa - K:ssa
Äänen nopeus	- m/s - K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus	1,1 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti	0,120 kJ/kg K
Sähkönjohtavuus	- S/m
Lämmönjohtavuus	12 W/(m×K)
Tiedot normaalipaineessa

Aktinium (muinaiskreikaksi ακτινος, aktinos; lat. actinium) on radioaktiivinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ac ja järjestysluku on 89. Radioaktiivisuutensa takia aktinium hohtaa pimeässä aavemaista sinistä valoa, joka johtuu voimakkaan radioaktiivisuuden ilmaan aiheuttamasta Tšerenkovin säteilystä. Aktiniumia löytyy vain uraanimalmista Ac-227 isotooppina, joka on α- ja β-säteilijä ja jonka puoliintumisaika on 21,773 v. Tonnissa uraanimalmia on noin 1/10 grammaa aktiniumia. Tiheys on 10,07 g/cm³. Sulamispiste on 1051 °C ja kiehumispiste 3198 °C.

Aktinium on 150 kertaa radioaktiivisempi kuin radium, mikä tekee siitä arvokkaan neutronilähteen, muutoin sillä ei ole merkittävää teollista käyttöä. Aktinium-225 isotooppia käytetään lääketieteessä tuottamaan Bi-213:a tai sitä voidaan käyttää yksin radioimmunoterapiassa.

Historia

Aktiniumin löysi ranskalainen kemisti André-Louis Debierne erottaessaan pikivälkkeestä uraania Pariisissa vuonna 1899. Aktiniumin nimi, kuten myös aktiniditkin, on peräisin kreikan kielen sädettä tai säteilyä tarkoittavasta sanasta aktinos.^[1]

Käyttö

Koska aktinium on erittäin radioaktiivinen, radiumia jopa 150-kertaa aktiivisempi, se on erittäin tehokas neutronilähde. Millään muulla tavoin aktiniumia ei teollisuudessa käytetä hyväksi. ²²⁵Ac-isotooppia sitä vastoin käytetään tuottamaan vismutti-213-isotooppia.

Terveysvaikutus

Aktinium-227 on äärimmäisen radioaktiivinen. Potentiaalisilta terveysvaikutuksiltaan aktinium-227:n säteily on suunnilleen yhtä vaarallinen kuin plutoniumin. Pienenkin määrä muodostaa vakavan terveysriskin aktiniumin säteilemän gammasäteilyn vuoksi. Aktiniumilla ei ole mitään osaa elävien organismien kannalta. Sitä ei esiinny luonnossa kuin aiemmin mainitun uraanimalmin lisäksi ydinvoimaloiden läheisyydessä ja tutkimuslaboratorioissa tai muissa poikkeuksellisissa oloissa.^[2] Vaaralliselle määrälle aktiniumia luonnossa ei voi altistua.

Lähteet