1904

Poll without page-refresh

Article on other languages:

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Tapahtumia

2. tammikuuta – Hererot kapinoivat Saksan Lounais-Afrikassa. Myös pääkaupunki Windhoek on vakavassa vaarassa. Tammikuun 18. päivän parlamenttikeskustelun jälkeen alettiin välittömästi valmistella 500 miehen, kuuden konekiväärin ja kuuden konetykin lähettämistä alueelle.
13. tammikuuta – Japani vaati Venäjältä myönnyksiä Mantšuriassa. Ulkoministeri Vladimir Lamsdorff vastaa ettei Venäjä neuvottele asiasta ja alue koskee vain Venäjää ja Kiinaa.
17. tammikuuta – Anton Tšehovin Kirsikkapuisto sai ensiesityksensä Moskovassa.
Tammikuu – Britannian laivaston 12 yksikköä ilmoitettiin siirrettäväksi Pohjanmerelle Maltalta ja Gibraltarilta Saksan laivaston vastineeksi. Myöhemmin vahvuutta lisätään 15 taisteluristeilijään.
7. helmikuuta – Yhdysvaltalainen Baltimore paloi maan tasalle.
8./9. tammikuuta – Japanilaiset torpedoveneet hyökkäsivät Venäjän tyynenmeren laivastoa vastaan Port Arthurissa
9. helmikuuta – Japanilaiset ottivat Korean hallinnon käsiinsä.
9. helmikuuta – Venäjä julisti sodan Japanille.
10. helmikuuta – Japanin virallinen sodanjulistus Venäjälle.
18. helmikuuta – Keisari määräsi, että ortodoksiset hiippakunnat saivat pitää lastenkouluja Suomessa.
21. helmikuuta – Venäjän sotaministeri Aleksei Kuropatkin nimitettiin Mantšurian maa-armeijan ylipäälliköksi.
3. maaliskuuta – Springfieldissa Ohiossa mellakoitiin värillisiä vastaan.
5. maaliskuuta – Pariisissa kassaatio-oikeus määräsi Alfred Dreyfusin tapauksen uudelleentutkimisesta.
22. maaliskuuta – Yhdysvaltalainen sanomalehti Daily Illustrated Mirror julkaisi ensimmäisen kerran värivalokuvan sanomalehden etusivulla.
1. huhtikuuta – Ranskassa poistettiin krusifiksit ja uskonnolliset kuvat oikeussaleista tavoitteena kirkon ja valtion ero.
8. huhtikuuta – Britannia ja Ranska jakoivat Pohjois-Afrikan entente cordiale -julistuksella.
13. huhtikuuta – Panssarilaiva Petropavlosk ajoi miinaan lähdettyään Port Arthurin satamasta. Amiraali Stepan Makarov ja 500 merimiestä sai surmansa.
1. toukokuuta – Japanin joukot ylittivät Jalujoen Koreassa.
5. toukokuuta – Ranskan presidentti Émile Loubet vieraili Roomassa kuningas Viktor Emanuel III:n luona. Paavi Pius X:n protesti johti Ranskan ja pyhän istuimen väliseen konfliktiin.
10. toukokuuta – Tampereella perustettiin Tampereen teatteri kilpailijaksi työväenteatterille. TT:n avajaisnäytelmänä 8. syyskuuta on Aleksis Kiven Kullervo pääosassa Kaarlo Halme.
28. toukokuuta – Japanin joukot sulkivat Port Arthurin saarron myös maalta.
3. kesäkuuta – Saksan ulkoministeriön Friedrich von Holstein tuomitsi Marokon tilanteen. Hänen mukaansa Ranska pyrkii anastamaan Marokon.
14. kesäkuuta – Venäjän hyökkäys Port Arthurin saarron murtamiseksi epäonnistui.
16. kesäkuuta – Apukamreeri Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Jean Sibelius vietiin putkaan "perusteettomasta riemusta" Bobrikovin attentaattia seuranneena yönä.
24. kesäkuuta – Venäjän laivasto yritti murtautua ulos Port Arthurista, mutta joutui palaamaan takaisin satamaan menetettyään yhden aluksen.
30. kesäkuuta – Ruhtinas Ivan Obolenski nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
1. heinäkuuta – St. Louisin olympiakisat alkoivat maailmannäyttelyn yhteydessä.
7. heinäkuuta – Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen näytenumeronsa. Sen edeltäjä Päivälehti lakkautettiin 3. heinäkuuta Painoasian Ylihallituksen päätöksellä. Lehden päätoimittajana oli Paavo Warén.
28. heinäkuuta – Sosiaalivallankumouksellinen Jegor Sazonov surmasi Venäjän sisäministeri, ministerivaltiosihteeri Vjatšeslav von Pleven Varsovan rautatieasemalla Pietarissa.
29. heinäkuuta – Ranska ja Rooman kuuria katkaisivat diplomaattiset suhteet. Ranskan asiainhoitaja lähti Roomasta ja ulkoministeri Théophile Delcassé ilmoitti Rooman nuntiukselle että tehtävä on tarpeeton.
1. elokuuta – Brittien retkikunta saapui Lhasaan, josta dalai-lama on paennut.
9. elokuuta – Kansainvälinen kaivostyöläisten kokous vaati Pariisissa kahdeksan tunnin työpäivää ja minimipalkkoja.
10. elokuuta – Venäjän laivaston tuho Port Arthurissa.
11. elokuuta – Hererot kokevat ratkaisevat tappion saksalaisille.
13. elokuuta – Yhdysvaltain laivasto-osasto saapui Smyrnaan vaatimaan amerikkalaisten lähetyssaarnaajien tuhotun omaisuuden korvaamista.
24. elokuuta – Liao-Jangin taistelu: Venäläiset ja japanilaiset menettävät 20 000 miestä ja venäläiset joutuvat vetäytymään.
7. syyskuuta – Britit pakottavat Tiibetin sopimukseen, joka tekee siitä Britannian vasallivaltion. Kiinan hallitus protestoi.
15. syyskuuta – Kuninkaan asettama komissio lähtee Kongon vapaavaltioon tutkimaan väärinkäytössyytöksiä.
20. syyskuuta – Wilbur Wright lensi Flyer 2:lla kiitoradan ympäri. Uudessa koneessa on 16 hv moottori ja se on lujempi kuin edeltäjänsä, joka lensi 12 sekuntia.
30. syyskuuta – Pariisissa järjestettiin suomalaisten vastarintaryhmien kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiin Konni Zilliacus.
5. lokakuuta – Alankomaat ja Portugali sopivat rajoista Timorilla.
6. lokakuuta – Ranskan ja Espanjan salainen sopimus luovutti Marokon pohjoisosan Espanjan etupiiriin.
15.–18. lokakuuta – Sha-hon taistelu: Venäjän saavutti voiton, mutta menetti 40 000 miestä.
16. lokakuuta – Suomalaiset perustuslailliset kokoontuivat Tukholmassa.
21.–22. lokakuuta – Välikohtaus Doggermatalikolla: Venäjän laivasto tulitti brittiläisiä kalastusveneitä luullessaan niitä japanilaisiksi.
22. lokakuuta – Varsovan, Vilnan, Kiovan, Moskovan ja Odessan sotilaspiireissä syttyi kapinoita määrättäessä reserviläiset palvelukseen. Tsaarin eroa vaadittiin.
7. marraskuuta – Theodore Roosevelt valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi.
16. marraskuuta – Yhdysvallat osti kaikki oikeudet Panaman kanavaan 40 miljoonalla dollarilla.
17. marraskuuta – Helsingissa perustettiin Konni Zilliacuksen aloitteesta Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka puheenjohtajaksi valittiin Johannes Gummerus. Se tavoitteena on kaikenlainen aktiivinen vastarinta Venäjää kohtaan, aseiden levittäminen väestön keskuuteen ja Venäjän vallankumouksellisten auttaminen.
28. marraskuuta – Saksan siirtomaa-armeija löi hottentotit Warmbadin luona.
29. marraskuuta – Venäjän yliopistokaupungeissa opiskelijat osoittavat mieltään Japanin-sotaa vastaan.
30. marraskuuta – Japanilaiset rynnäköivät Port Arthurin länsipuolella olevalle 200 metriä korkealle kukkulalle, josta on avoin näkymä koko kaupunkiin.
1. joulukuuta – Presidentti Roosevelt julisti Monroen oppiin korollaarin, jonka mukaan Yhdysvallat on Etelä-Amerikan kansainvälinen poliisivoima.
9. joulukuuta – Suomessa avattiin viimeisiksi jääneet säätyvaltiopäivät.
31. joulukuuta – Säädyt hyväksyivät suuren anomuksen, jossa vedottiin hallitsijaan lainmukaisten olojen pysyttämiseen voimassa.

tuntematon päivämäärä

A. Pictet, P. Crepieux ja Ritoschy valmistivat ensi kerran nikotiinia synteettisesti.

Syntyneitä

18. tammikuuta – Cary Grant, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1986)
14. helmikuuta – George F. Kennan, yhdysvaltalainen diplomaatti (k. 2005)
14. helmikuuta – Hertta Kuusinen, kansanedustaja (k. 1974)
7. maaliskuuta – Reinhard Heydrich, natsijohtaja (k. 1942)
14. maaliskuuta – Armas Äikiä, suomalainen runoilija (k. 1965)
18. maaliskuuta – Outsider, suomalainen kirjailija (k. 1961)
29. maaliskuuta – Armas J. Pulla, suomalainen kirjailija (k. 1981)
22. huhtikuuta – Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1967)
2. toukokuuta – Bing Crosby, amerikkalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1977)
11. toukokuuta – Salvador Dalí, espanjalainen taiteilija (k. 1989)
2. kesäkuuta – Johnny Weissmuller, uinnin olympiavoittaja ja Tarzanin esittäjä (k. 1984)
12. heinäkuuta – Pablo Neruda, chileläinen runoilija ja nobelin palkinnonsaaja 1971 (k. 1973)
8. elokuuta – Elsa Turakainen, suomalainen näyttelijä (k. 1992)
2. lokakuuta – Lal Bahadur Shastri, intialainen poliitikko (k. 1966)
10. joulukuuta – Antonín Novotný, tšekkiläinen poliitikko (k. 1975)

Kuolleita

2. tammikuuta – Mathilde Bonaparte, seurapiirivaikuttaja, Westfalenin kuningas Jérôme Bonaparten tytär
3. tammikuuta – Larin Paraske, runonlaulaja
5. maaliskuuta – Alfred Graf von Waldersee, preussilainen kenraalisotamarsalkka
1. toukokuuta – Antonín Dvořák, tšekkiläinen säveltäjä
10. toukokuuta – Sir Henry Morton Stanley, tutkimusmatkailija
16. kesäkuuta – Eugen Schauman, suomalainen aktivisti
17. kesäkuuta – Nikolai Bobrikov, Suomen kenraalikuvernööri
3. heinäkuuta – Theodor Herzl, poliittisen sionismin perustaja
14. heinäkuuta – Paulus "Oom" Krüger, eteläafrikkalainen poliitikko
15. heinäkuuta – Anton Tšehov, venäläinen kirjailija
4. lokakuuta – Frédéric-Auguste Bartholi, ranskalainen kuvanveistäjä (Vapaudenpatsas)
13. marraskuuta – Henri Vallon, ranskalainen poliitikko

Nobelin palkinnot

Kirjoja

Paholaisen viulu – Joel Lehtonen
Perm – Joel Lehtonen
Kaunosielu – Eino Leino
Simo Hurtta. Runoja Isonvihan ajoilta – Eino Leino
Alppien poika – Hermann Hesse
Merisusi – Jack London
Nuoren miehen kädestä – Ilmari Kianto

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1904.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/1904

Luokat: 1900-luku | 1900-vuosikymmen | 1904

Article keywords: 1904 st louis world fair, 1904 1949 engineman life pennsylvania railroad running set up, 1904 1989 salvador dali, 1904 beam certificate death mary, 1646 1904 1904 1989 dali midi painting salvador, 1904 boat encyclopedia from present u, 1904 1924 experience four francisco immigrant in japanese manga san, 1904 geographic national, 1904 1943 art chicago era in mural people preservation progressive public rediscovery school wpa,

This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.